Tyttö etelän :)

Täällä sitä taas ollaan kirjoittamisen äärellä :)

Nyt vihdoin ja viimein voi hieman huokaista. Elämä pikku hiljaa alkaa täällä etelässä asettua ja tuntuu, ettei tarvitse ihan koko ajan olla jotain kodissa tekemässä. Kyllä pitää vielä tehdä yksi tai kaksi Ikea-reissua/muuta ostosreissua, että saadaan sisustus ja järjestys kohdilleen, mutta aikanaan nekin hoituvat.

Mitäköhän muuta tänne kuuluisi, jota voisi näin julkisesti kirjoitella. Ei minun mielestä mitään erityistä ole tapahtunut, olen yrittänyt vain totutella tähän arkeen ja töiden tekoon. Ihanaa kun alkaa saada säännöllisesti rahaa, eikä tarvitse murehtia KELAn asioita! 

Olen kyllä nyt alkanut taas palaamaan ruotuun elämäntapojen suhteen. Syksy meni todella metsään ja lujaa, että vääränlaista painoa (=läskiä) on tullut lisää. Nyt olen taas aloittanut rytmittämään ruokailuja ja lisännyt kasvisten, hedelmien ja protskujen saantia. Olo on ollut huomattavasti parempi. Sen lisäksi treenaaminen on tullut kuvioihin. Olen löytänyt sellaisen appsin puhelimeeni, jossa on 6 viikon treeniohjelma. Oikein näppärästi ja kivasti on tullut huomattua jo edistystä, vaikka vasta tällä viikolla olen aloittanut kunnolla. Lihaskunto on minulle se tärkeämpi, eristyisesti oman tautihistorian vuoksi ja sitten työssäjaksamisen kannalta. Hoitotyössä kun pitää olla itsekin hyvässä kunnossa, että jaksaa sitä kiirettä, stressiä ja sitten itse fyysistä puolta. Toki myös tässä tulee samalla purettua sitä stressiäkin.

Fiilikset ovat tällä hetkellä hyvät, oikein energiset :) Toki koko ajan ne eivät ole sellaiset. Olen ollut erityisesti nyt tämän joulun jotenkin alakuloinen, negatiivinen ja epäsosiaalinen. Ystäväni ovat joutuneet aikamoista kestämään, niin myös töissä. Piti etsimällä etsiä jotain iloa, että pystyi viettämään joulua ja toivottelemaan hyviä jouluja asiakkaille, omaisille ja työtovereille töissä. En tiedä mistä se johtui oikeastaan, voi olla, että tässä on menty vähän liian lujaa tämä syksy, niin jossain alkoi tuntua.

Olen kyllä sitäkin miettinyt, että tuleekohan minullekin jossain välissä äitini tauti. Olen kyllä aina ollut hyvin temperamenttinen. Tulistun nopeasti, mutta lepyn myös nopeasti. Olen aina kuvitellut sen olevan horoskooppini puolelta ja omaa persoonaa, mutta ehkä tämä on vinkkiä tulevasta. Tiedä häntä taas. Jos alan lähettelemään ystävilleni ja läheisilleni lahjoja sun muita ja matkaan Rovaniemelle taksilla, niin soittakaa ne valkotakkiset. Olen ihan siskolleni luvannut jo, että jos tulee samat vinkeet kuin äidillä, niin saa suoraan laittaa laitokseen..

Sellaista mietintää taas tänään. Jotenkin outoa, kun täällä on vain minä. Kämppis tulee huomenna pohjolasta ja sitten tiistaina päästään viettämään Uutta Vuotta. Viikonlopun olen nyt vapaalla ja en pysty tekemään opinnäytetyötäkään syystä että se on jäässä tällä hetkellä (kiitos työelämäyhteyden), niin on hieman tekemisen puutetta.

Miten sitä rentoudutaan? Kokeillaan opinko.

Rentoutunein terveisin,

- N

Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille! Olkoot se yllätyksiä täynnä :)