Joten lähdetäänpä sitten liikkeelle ihan taustoista ja mielestäni oleellisista perusasioista..
Olen aina ollut sellainen tarkkailija, pienempänä enemmän kuin nyt. Lapsuudessa ja nuoruudessa elin paljon sellaisessa sumussa, tarkkailin elämää ja menin niin kuin minulta odotettiin. Tuntuu kuin olisin jo silloin yrittänyt löytää sellaista punaista lankaa, jonka mukaan tätä elämää pitäisi elää. Etsin paikkaani, etsin omaa tarinaani. Muistan monia hetkiä, joita haluaisin teille kuvailla, jotka kertoisivat pienen lapsen ajattelusta, mutta en osaa laittaa niitä järkeviksi sanoiksi. Mutta minä vain tarkkailin ja ihmettelin.
Sumusta herääminen alkoi tapahtua vähitellen kun lähdin kotoa 18-vuotiaana. Lopullinen herääminen tähän henkisyyteen tapahtui hieman ennen kuin minulla oli silmäleikkaus. Minulla on ollut melkeinpä pienestä pitäen silmälasit ja tuona syksynä oli tarkoitus vaan käydä tarkistuttamassa näkö ja hankkimassa uusia laseja, koska olin huomannut näköni huonontuneen. No, eihän se mennytkään kuin Strömsössä. Optikko kyseli minulta, että eihän minulla ole mitään perussairauksia kuten diabetesta. Ei ollut. Sen jälkeen hän antoi minulle silmälääkärille, joka kyseli samoja kuin optikko ja ihmetteli, että jokin tässä ei nyt täsmää. Lopulta sain kiireellisen lähetteen OYSsiin. Siellä minua tutkittiin ja oikeasta silmästä löytyi vikaa. (En yritä nyt selittää sitä vikaa, koska useimmat silmälääkäritkään ei tahdo tietää sitä ja minulla ei ole oikeita sanoja kuvaamaan ongelmaa. Vähän harvinaisempi juttu kuitenkin.) Päädyin sitten seuraavan uuden vuoden jälkeen muutaman yön kestäneeseen ensimmäiseen sairaalareissuuni, aiempi yökyläilyä sisältänyt sairaalareissu oli ollut minun syntyessäni tähän maailmaan. Silmäleikkaus meni hyvin, mutta silmäni ei tule koskaan olemaan entisensä.
Tuon silmän tutkimis- ja leikkaamisprosessin välissä aloin etsiä sopivaa opettajaa Reiki-kurssi mielessä. (Reiki-sivustoja: Esimerkiksi tämä ja tämä) Reiki-asioihin perehdyn varmasti tässä blogissa myöhemmin paremmin. Kuitenkin päädyin erään helsinkiläisen Reiki-opettajan oppilaaksi, kävin kaiken kaikkiaan kaksi kurssia hänen ohjauksessa. Myöhemmin kävin vielä kolmannen kurssin toisen opettajan opastuksella. Mutta vuonna 2007, jos en väärin muista, kävin ensimmäisen kurssini ja sain herätyksen uudenlaiseen ajattelutapaan ja maailmaan.
Kun puhutaan näin moniulotteisesta asiasta kuin henkisyydestä, mielestäni on hyvä käydä läpi itse sana, mitä se oikein sisältää - jotta tiedetään mistä puhutaan. Ihmiset kuvailisivat varmasti aivan tuhannella eri tavalla henkisyyttä, jos tekisi galluppia. Tein pikahaun sanalle henkisyys googlesta ja löysin hyvän sivuston täältä. Jaakko M. kirjoittaa mielestäni erittäin hyvin henkisyydestä ja sen suhteesta uskontoon.
"Käsitteet "henkinen kasvu" ja "henkinen kehittyminen" tarkoittavat puhtaammillaan, niin kuin voimme sanoista päätellä, kasvamista kohden henkeä, joka on jokaisen ihmisen syvin olemus. Kaikki toiminta, joka edistää ihmisen henkisestä alkuperästä tietoiseksi tulemista (kasvamista hengessä) on henkistä kehittymistä. Henkisyys on henkisen kasvun myötä syvenevää ja laajenevaa ihmisen henkisen alkuperän ymmärtämistä, kokemista ja elämistä.
Uskontojen ja henkisyyden välillä on eroja. Uskontojen perusta on lähes aina erilaisissa opeissa ja säännöissä, joiden tarkoitus on turvallisesti ohjata ihmistä kohden uskonnon mukaisia arvoja. Henkisyyden painopiste on puolestaan ihmisen henkisen alkuperän ymmärtämisessä ja kokemisessa. Uskontojen ja henkisyyden suurin ero on niiden tavassa lähestyä henkistä kasvua. Uskonto on kollektiivista, joka ohjaa ulkoapäin erilaisten oppien avulla ihmisten henkistä kehittymistä. Henkisyys on subjektiivista, jossa ihmisen oma kehittyvä ja syvenevä arvomaailma ohjaa yksilöllisesti ihmisen henkistä kasvua.
Kun ihminen kulkee henkisen kehittymisen tietä ilman, että hän on sitoutunut noudattamaan tiettyä uskontoa, avautuu ihmiselle rajaton mahdollisuus tutkia ja kehittään itseään kohden korkeampaa tietoisuutta.
Vapaan henkisen tien kulkijan on luotettava sydämensä ääneen (sielunsa johdatukseen) ja itsetutkiskelun synnyttämään maailmankuvaan henkistä tietä kulkiessaan. Tämä on suuri haaste ja mahdollisuus. Henkisyys on luovaa kokonaisvaltaista kehon, mielen ja sielun yhteistyön kehittämistä kohden eheyttä ja syvempää kokemusta itsestä.
Henkisen tien kulkijat voivat painottaa hyvinkin erilaisia asioita elämänsä eri vaiheissa tehdessään matkaa kohden henkistä alkuperäänsä. Sydämen tie painottuu universaalin rakkauden sekä kaiken olevaisen ykseyden tiedostamiseen ja kokemiseen. Tiedon tie puolestaan pyrkii kehittämään mielestä herkkää henkisen älyn instrumenttia, jossa yhdistyvät järki ja intuitio. Henkisen kasvun korkea päämäärä on tietoisuuden synteesi, jossa kaikki ihmisen olemuspuolet (keho, mieli, sielu) on saatettu täyteen toimintaan niiden omalla painoarvolla. Tietoisuuden synteesi on ykseyden tietoisuutta, joka on älykästä rakkautta.
Henkisen tien kulkijat arvostavat jokaisen yksilön maailmankatsomusta ja erilaisten uskontojen arvomaailmoja nähden näissä kaikissa maailmankaikkeuden ykseyden monimuotoisuuden. Henkisyyden tärkeä tavoite on oppia näkemään erilaisuuden ja vastakohtaisuuksien keskellä kaiken läpäisevä Ykseys.
Ihmisen haaste on löytää oma elämäntehtävä luomakunnan ykseyden palvelemisessa. Ihminen voi kokea pysyvää laajentuvaa sielunsa täyttymystä elämässään vasta, kun hän ymmärtää maailmankaikkeuden ykseyden ja on löytänyt oman paikkansa luomakunnan ykseyden edistämisessä. "
Mielestäni hän onnistui kuvaaman henkisyyden niin puhtaana kuin sen voi kuvailla ilman, että tuo omia näkemyksiään tähän toisinaan jopa kiisteltyyn asiaan.
--
Käsittelen tulevassa postauksessa joko Reiki-asioista tai sitten aloitan käsittelemään sitä, miten itse näen henkisyyden ja miten toteutan sitä omassa elämässä. Tapoja siihenkin on monia. Katsotaan miten tässä käy, tuleeko asiasta selkeämpää vai menenkö itsekin sekaisin omista ajatuksistani. Riski kuitenkin otetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti